Hakkuut

Leimikon suunnittelu

Oikea-aikaiset hakkuut ovat elinvoimaisen ja tuottavan metsän perusta. Selvitämme metsänomistajan tavoitteiden ja metsän kasvun kannalta sopivat hakkuukohteet ja hakkuutavat. Leimikkosuunnitelma sisältää leimikkoraportin, varastopaikat, kulkuoikeudet ja tiet. Leimikkoraportilta näet hakkuutavat, hakkuusta kertyvät puumäärät kuvioittain ja korjuukelpoisuuden. Leimikkosuunnitelman perusteella voit myydä itse leimikon tai voimme avustaa puukaupassa sinua valtakirjakaupalla.

Puukaupassa avustaminen

Puukaupassa avustamisessa kilpailutamme leimikkosi. Saat itse valita tarjousten perusteella sinulle sopivan toimijan. Teemme puukaupan puolestasi valtakirjalla ja huolehdimme, että hakkuu tehdään hakkuusuunnitelman ja hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Käymme valvomassa hakkuuta paikan päällä ja pidämme yhteyttä toimijoihin. Hakkuun päätyttyä saat raportin hakkuun toteutumisesta ja mittaustodistuksen, josta käy ilmi hakatut puumäärät ja tulot hakkuusta. Huolehdimme, että varastopaikat ja tiet jäävät asialliseen kuntoon hakkuun jälkeen. Valtakirjakauppa on kokonaisvaltainen palvelu, jolla saat metsäsi elinvoimaiseksi ja kasvukuntoon sekä metsäomaisuutesi tuotot vaivattomasti tilillesi.

Valtakirjakaupan kaikki asiakirjat voidaan hoitaa sähköisesti, joten kaupat onnistuvat vaikket asuisikaan metsäkiinteistösi lähellä. Me Kiramolla käymme metsässä puolestasi ja huolehdimme, että hakkuu sujuu toiveittesi mukaisesti.

Ensiharvennus

Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, jossa kerätään myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Puut kasvavat paremmin, kun niillä on mahdollisuus saada riittävästi vettä, valoa, ravinteita ja kasvutilaa. Ensiharvennuksen tulot voi olla vaatimattomat, mutta hakkuulla on suuri merkitys puun kehitykselle ja siten vaikuttaa seuraavista hakkuista saataviin tuloihin.

Harvennushakkuu

Harvennushakkuita tehdään kasvupaikasta ja puustosta riippuen 1–2 kertaa. Harvennuksessa poistetaan kuitu- ja tukkipuuta ja tarkoituksena on luoda puustolle tilaa kasvua varten. Harvennushakkuu on myös kasvatushakkuu, joten oikea-aikaisesti tehtynä se parantaa puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa.

Uudistushakkuut

Tasaikäisen metsän viimeinen toimenpide on uudistushakkuu lei päätehakkuu. Uudistushakkuu tehdään uudistuskypsälle metsikölle, siinä poistetaan valtaosa puustosta ja sen tilalle perustetaan uusi puusukupolvi. Uudistushakkuissa on erilaisia vaihtoehtoja, joista valitaan se, joka vastaa suunniteltua metsänuudistamis tapaa.

Avohakkuu

Avohakkuu tähtää metsänviljelyyn eli silloin uusi puusukupolvi joko kylvetään siemenillä tai istutetaan taimia. Avohakkuussa poistetaan kaikki puusto lukuun ottamatta säästöpuuryhmiä, luontaisia taimiryhmiä, riistatiheikköjä tai muita säästettäviä luontokohteita.

Luontaiseen uudistumiseen tähtäävät hakkuut

Luontainen uudistaminen on kustannustehokkain tapa uudistaa metsää, jos kohde on kasvupaikaltaan ja puustoltaan siihen sopiva. Hakkutapoina käytetään siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuuta.

Energiapuuhakkuu

Energiapuukorjuu soveltuu varsinkin kohteille, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä, mutta voi olla vaihtoehto myös hoidetuissa metsissä. Tavallisimmin energiapuuta kerätään ensiharvennuksilla, mutta sitä voidaan tehdä varttuneemmissakin metsissä. Energiapuun korjuulla voidaan parantaa puunkorjuun kannattavuutta.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut

Eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa pyritään puuston vaihtelevaan rakenteeseen, jolloin metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa käytetään monenlaisia hakkuita ylläpitämään kasvua, erirakenteisuutta ja taimettumista. Harvennukset tehdään usein poimintahakkuuna tai yläharvennuksena. Pienaukko- ja kaistalehakkuilla voidaan edistää taimettumista ja luoda uutta puusukupolvea. Siemen- ja ylispuuhakkuilla on mahdollista uudistaa pienaukkoja.

Luonnonhoidolliset hakkuut

Luonnonhoitopainotteinen hakkuu vähentää hakkuun tuloja, mutta siinä korostetaan metsän muita arvoja. Luonnonhoidollisiin hakkuisiin kuuluu kaikki hakkuut, joissa lisätään luonnon monimuotoisuutta, tehostetaan vesiensuojelua, parannetaan maisemaa tai edistetään riistan elinolosuhteita.

Luonnonhoidolliset hakkuut tehdään maanomistaja tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti.

Avoin metsävaratieto2023-10-10T08:09:07+00:00

Suomen metsäkeskuksen tuottamaa kuviokohtaista tietoa metsien puustosta, kasvupaikasta, luontokohteista ja vesiensuojelusta. Avoin metsävaratieto on vapaasti kaikkien käytössä.

Energiapuu2023-07-06T12:51:42+00:00

Energiapuuta on karsittu rankapuu, karsimaton kokopuu, latvusmassa ja kannot eli kaikki metsästä korjattava biomassa. Sitä voidaan kerätä hoidetusta ja hoitamattomasta metsästä.

Istutus2023-10-10T08:04:26+00:00

Istutuksessa muokattuun maahan laitetaan puun taimia joko käsin tai koneellisesti.

Joutomaa2023-10-10T08:10:29+00:00

Vähätuottoinen metsä, jonka vuotuinen kasvu on alle 0,10 m³/ha.

Kasvatushakkuu2023-07-06T12:51:02+00:00

Kasvatushakkuussa korjataan kuitu- ja tukkipuuta, jolloin jäljellejäävällä puustolla on enemmän tilaa, valoa ja ravinteita saavuttaakseen parhaan mahdollisen kasvupotentiaalin.

Kasvupaikka ja kasvupaikkatyyppi2023-10-10T08:03:16+00:00

Kasvupaikalla tarkoitetaan metsämaan viljavuutta ja puuntuotantokykyä. Tärkeimmät ympäristötekijät kasvupaikalle ovat maaperä ja ilmasto.

Kemeratuki2023-10-10T08:09:51+00:00

Kestävän metsätalouden rahoitus tuki. Valtion maksamaa verollista tukea, jota voivat hakea kaikki yksityiset metsänomistajat. Kemeratuki päättyy 31.12.2023

Kiintoaineskuormitus2023-10-10T08:06:38+00:00

Ojista ja muista uomista virtauksen mukaan irtoavaa turvetta tai kivennäismaata, joka aiheuttaa vesien tummumista sekä se voi kerääntyessään peittää pohjakasvillisuutta.

Kitumaa2023-10-10T08:10:45+00:00

Vähätuottoinen metsä, jonka vuotuinen kasvu on 0,10–0,99 m³/ha.

Kuitupuu2023-07-06T12:52:16+00:00

Kuitupuuta on kaikki puu, joka ei täytä laadultaan tai mitoiltaan tukkipuun vaatimuksia. Kuitupuullakin on minimi-mittavaatimukset, jos ne ei täyty silloin on kyse yleensä energiapuusta. Kuitua käytetään yleensä selluloosan raaka-aineena.

Kuviokartta2023-10-10T08:08:06+00:00

Kuviokartalla näkyy kiinteistöllä olevat metsäkuviot.

Kylvö2023-10-10T08:04:45+00:00

Metsä uudistetaan kylvämällä siemenet muokattuun maahan joko käsin tai koneellisesti.

Leimikko2023-07-06T12:47:45+00:00

Hakkuualue, jolle hakkuu on suunniteltu.

Maanmuokkaus2023-10-10T08:03:37+00:00

Maanpinnan käsittelyä, jolla mahdollistetaan parhaat olosuhteet siemenien itävyydelle ja taimien elinvoimaisuudelle niiden ensimmäisten elinvuosien aikana. Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kasvuun ja kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen.

Maapohja2023-10-10T08:09:21+00:00

Kiinteistöön kuuluva ja käyttötarkoitukseen rajattu maa-alue.

Metka2023-10-10T08:10:10+00:00

Metsätalouden kannustejärjestelmä, joka korvaa Kemeratuen 1.1.2024.

Metsäkiinteistö2023-10-10T08:07:28+00:00

Metsäkiinteistöön kuuluu karttaan ja maastoon merkittyjen rajojen sisäpuolelle jäävä maa ja vesialueet sekä puusto ja muu kasvillisuus.

Metsäkuvio2023-10-10T08:02:57+00:00

Tarkoittaa kiinteistöllä olevaa yhtenäistä metsän osaa, jonka puusto ja maaperä on samankaltaista.

Metsämaa2023-10-10T08:11:02+00:00

Metsää, jonka puuntuottokyky on yli 1 ha m³/ha.

Metsänuudistaminen2023-10-10T08:02:17+00:00

Uuden metsän perustaminen luontaisesti tai viljelemällä. Voidaan tarkoittaa päätehakkuuta, jonka jälkeen tehdään uudistamistyöt kuten uudistusalan raivaus, maanmuokkaus ja viljely.

Metsänviljely2023-07-06T12:54:22+00:00

Uusi metsäsukupolvi aloitetaan joko istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä.

Muistiinpanovelvollisuus2023-10-10T08:09:36+00:00

Metsätalouden tulot ja menot sekä arvonlisäverojen osuudet on kirjattava maksuperusteisesti tositteista metsäverotusta varten.

Neulasanalyysi2023-07-06T12:56:39+00:00

Neulasanalyysissä puusta otetaan neulasia, jotka lähetetään analysoitavaksi, jolloin voidaan määrittää mahdollinen ravinnehäiriö. Tiedon pohjalta määritetään lannoituksen tarve.

Ojien perkaus/kunnostusojitus2023-10-10T08:05:05+00:00

Ojitetulla alueella voidaan tehdä vanhojen ojien perkaus tai kaivaa täydennysojia. Näin saadaan alueen vesitalous pidettyä puuston kasvun kannalta oikealla tasolla.

Ojitettu suometsä2023-07-06T12:56:14+00:00

Suometsällä tarkoitetaan ojitettua turvemaata. Turvemaita on ojitettu vuosien varrella noin 4,7 hehtaaria.

Piennartie/penkkatie/talvitie2023-10-10T08:05:24+00:00

Metsään tehty ajoura, jolla voidaan ajaa vuodenajasta, tien rakenteesta ja maaperästä riippuen mönkijällä, ajokoneella, tai vaikka tukkirekalla. Piennartie helpottaa puunkorjuuta sekä metsänhoitotöitä. Hyvät kulkuyhteydet parantavat metsäpalstan arvoa.

Ravinnekuormitus2023-10-10T08:06:54+00:00

Valumaveden mukana vesistöön kulkeutuvia ravinnemääriä. Voi aiheuttaa rehevöitymistä. eniten vesistöjä kuormittavat ravinneaineet ovat fosfori ja typpi.

Riistametsänhoito/riistametsä2023-10-10T08:07:10+00:00

Riistametsänhoidon tavoitteena on kehittää riistalajien kantoja luomalla talousmetsiin riistalle soveltuva ympäristö niin, että riistalla on ravintoa, suojaa sekä pesintä- ja soidinpaikka.

Riistatiheikkö eli suojatiheikkö2023-07-06T12:55:27+00:00

Kuviolle jätetään riistaa varten vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa muutaman puun ryhmästä aariin. Tärkein puulaji tiheikössä on kuusi sillä se suo parhaiten suojaa riistalle.

Säästöpuuryhmä2023-07-06T12:54:52+00:00

Ryhmä eläviä puita, jotka jätetään metsänhoito- ja hakkuutöiden ulkopuolelle. Säästöpuuryhmän puut saavat kasvaa, kuolla ja jäädä lahopuiksi. Säästöpuuryhmiä jätetään keskitetyksi ryhmäksi kuviolle. Säästöpuuryhmä voidaan jättää kuviolle jo taimikkovaiheessa.

Tasaikäisrakenteinen metsä2023-07-06T12:53:23+00:00

Metsä kasvatetaan samaikäisrakenteisena taimesta päätehakkuuseen. Metsää harvennetaan tietyin väliajoin.

Teemakartta2023-10-10T08:08:22+00:00

Teemakartalla voidaan havainnollistaa haluttuja asioita kuten erilaiset hakkuut ja metsänhoitotyöt, luonnonsuojelualueet, ikäluokat jne.

Tukkipuu2023-07-06T12:52:55+00:00

Puun paksuin tyviosa, josta yleensä tehdään sahatavaraa. Tukilla on mitta ja laatuvaatimukset, jos nämä ei täyty niin silloin puu menee kuitupuuksi.

Uudistuskypsä metsiä2023-07-06T12:53:55+00:00

Metsä varttunut ja järeytynyt niin, että metsänomistaja saa enemmän hyötyä metsän uudistamisesta kuin sen kasvattamisesta. Yleensä metsän ikä tällöin on noin 60–100 vuotta ja rinnankorkeusläpimitta on noin 24-30 cm kohteesta ja puulajista riippuen.

Vesiensuojelu2023-10-10T08:06:23+00:00

Vesiensuojelulla voidaan vähentää metsänkäsittelystä aiheutuvia haittoja vesistöille, eli minimoidaan ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutuminen. Tämä on tärkeää varsinkin turvemaille. Vesiensuojelun toimenpiteitä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeet, ojituksessa käytettävät padot ja kaivuukatkot sekä metsätaloudessa käytettävien kemikaalien käyttö niin, etteivät ne joudu vesistöön.

Yleiskartta2023-10-10T08:07:49+00:00

Yleiskartoista näkee pääasiassa alueita ja keskeisiä teitä, niissä on suuri mittakaava. Maastokartta on yleiskarttaa tarkempi.

Go to Top