Leimikon suunnittelu
Oikea-aikaiset hakkuut ovat elinvoimaisen ja tuottavan metsän perusta. Selvitämme metsänomistajan tavoitteiden ja metsän kasvun kannalta sopivat hakkuukohteet ja hakkuutavat. Leimikkosuunnitelma sisältää leimikkoraportin, varastopaikat, kulkuoikeudet ja tiet. Leimikkoraportilta näet hakkuutavat, hakkuusta kertyvät puumäärät kuvioittain ja korjuukelpoisuuden. Leimikkosuunnitelman perusteella voit myydä itse leimikon tai voimme avustaa puukaupassa sinua valtakirjakaupalla.
Puukaupassa avustaminen
Puukaupassa avustamisessa kilpailutamme leimikkosi. Saat itse valita tarjousten perusteella sinulle sopivan toimijan. Teemme puukaupan puolestasi valtakirjalla ja huolehdimme, että hakkuu tehdään hakkuusuunnitelman ja hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Käymme valvomassa hakkuuta paikan päällä ja pidämme yhteyttä toimijoihin. Hakkuun päätyttyä saat raportin hakkuun toteutumisesta ja mittaustodistuksen, josta käy ilmi hakatut puumäärät ja tulot hakkuusta. Huolehdimme, että varastopaikat ja tiet jäävät asialliseen kuntoon hakkuun jälkeen. Valtakirjakauppa on kokonaisvaltainen palvelu, jolla saat metsäsi elinvoimaiseksi ja kasvukuntoon sekä metsäomaisuutesi tuotot vaivattomasti tilillesi.
Valtakirjakaupan kaikki asiakirjat voidaan hoitaa sähköisesti, joten kaupat onnistuvat vaikket asuisikaan metsäkiinteistösi lähellä. Me Kiramolla käymme metsässä puolestasi ja huolehdimme, että hakkuu sujuu toiveittesi mukaisesti.
Ensiharvennus
Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, jossa kerätään myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Puut kasvavat paremmin, kun niillä on mahdollisuus saada riittävästi vettä, valoa, ravinteita ja kasvutilaa. Ensiharvennuksen tulot voi olla vaatimattomat, mutta hakkuulla on suuri merkitys puun kehitykselle ja siten vaikuttaa seuraavista hakkuista saataviin tuloihin.
Harvennushakkuu
Harvennushakkuita tehdään kasvupaikasta ja puustosta riippuen 1–2 kertaa. Harvennuksessa poistetaan kuitu- ja tukkipuuta ja tarkoituksena on luoda puustolle tilaa kasvua varten. Harvennushakkuu on myös kasvatushakkuu, joten oikea-aikaisesti tehtynä se parantaa puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa.
Uudistushakkuut
Tasaikäisen metsän viimeinen toimenpide on uudistushakkuu lei päätehakkuu. Uudistushakkuu tehdään uudistuskypsälle metsikölle, siinä poistetaan valtaosa puustosta ja sen tilalle perustetaan uusi puusukupolvi. Uudistushakkuissa on erilaisia vaihtoehtoja, joista valitaan se, joka vastaa suunniteltua metsänuudistamis tapaa.
Energiapuuhakkuu
Energiapuukorjuu soveltuu varsinkin kohteille, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä, mutta voi olla vaihtoehto myös hoidetuissa metsissä. Tavallisimmin energiapuuta kerätään ensiharvennuksilla, mutta sitä voidaan tehdä varttuneemmissakin metsissä. Energiapuun korjuulla voidaan parantaa puunkorjuun kannattavuutta.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
Eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa pyritään puuston vaihtelevaan rakenteeseen, jolloin metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa käytetään monenlaisia hakkuita ylläpitämään kasvua, erirakenteisuutta ja taimettumista. Harvennukset tehdään usein poimintahakkuuna tai yläharvennuksena. Pienaukko- ja kaistalehakkuilla voidaan edistää taimettumista ja luoda uutta puusukupolvea. Siemen- ja ylispuuhakkuilla on mahdollista uudistaa pienaukkoja.
Luonnonhoidolliset hakkuut
Luonnonhoitopainotteinen hakkuu vähentää hakkuun tuloja, mutta siinä korostetaan metsän muita arvoja. Luonnonhoidollisiin hakkuisiin kuuluu kaikki hakkuut, joissa lisätään luonnon monimuotoisuutta, tehostetaan vesiensuojelua, parannetaan maisemaa tai edistetään riistan elinolosuhteita.
Luonnonhoidolliset hakkuut tehdään maanomistaja tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti.