Oikea aikaisesti ja oikein tehty taimikonhoito takaa hyvän kasvun ja taloudellisen tuoton, se vaikuttaa puun järeytymiseen ja siten tulevaisuuden hakkuutuloihin. Ajallaan tehty taimikonhoito näkyy jo ensiharvennus tuloissa.

Taimikonhoito voi vähentää tuhoriskejä, parantaa monimuotoisuutta ja edistää hiidensidontaa.

Jos taimikonhoito jää tekemättä tai se myöhästyy, taimikon kasvu taantuu ja menetettyä kasvupotentiaalia ei saada kiinni myöhemmillä hoitotoimenpiteillä.

Taimikon varhaisperkaus
Taimikonhoidon tärkein hoitotoimenpide. Tehdään taimien ollessa 1–3 metrin pituisia, riippuen puulajista ja sijainnista. Varhaisperkauksessa poistetaan ei haluttu taimiaines. Näin taimille riittää valoa, ravinteita ja tilaa.

Myöhempi taimikonhoito
Tehdään taimien ollessa noin 3–7 metrin pituisia, puulajista ja sijainnista riippuen. Taimikonhoidossa harvennetaan kasvutiheyteen.

Nuoren metsän hoito
Varttuneen taimikon hoitoa tai nuoren metsän kunnostusta kasvatusmalliin.

Tuhkalannoitus
Tuhkalannoituksesta on hyötyä ojitetuilla suometsillä, metsitetyillä turvepelloilla ja entisillä turvetuotantoalueilla, sillä niillä esiintyy yleisemmin ravinne-epätasapainoa. Useimmiten turvemailla puutosta on fosforista, kaliumista ja boorista. Puutostila voidaan todeta joko silmämääräisesti tai neulasanalyysillä.

Sopivilla kasvupaikoilla voidaan puuston kasvua lisätä noin kolme kuutiota hehtaarilla. Tuhkalannoituksen vaikutusaika on jopa 30–40 vuotta. Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua, jolloin puusto sitoo enemmän hiilidioksidia. Kasvava puusto haihduttaa enemmän vettä, joten ojituksen tarve voi vähentyä.

Terveyslannoitus
Terveyslannoitukselle parhaita kohteita ovat varttuneet tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden hoidetut männiköt ja kuusikot. Kivennäismailla yleensä puutetta on typestä, joten parhaimmat tulokset saadaan lannoitteilla , jotka sisältävät typpeä ja fosforia, tarpeen mukaan myös booria.

Metsänuudistamisen tavoitteena on saada kasvamaan mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti kasvupaikalle sopiva puusto. Hakkuu, muokkaus ja uudistamismenetelmä valitaan kasvupaikan ja metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Metsän uudistaminen tulee aiheelliseksi, jos hakkuissa on syntynyt yli 0,3 hehtaarin aukko.

Muokkaus
Maanmuokkaus mahdollistaa onnistuneen metsänuudistamisen, parantaa taimien kasvua ja vaikuttaa puuston kehitykseen tulevaisuudessa. Maanmuokkaus tehdään kasvupaikan ja uudistustavan mukaisesti, mutta aina mahdollisimman kevyesti. Maanmuokkausmenetelmiä on joko maanpintaa paljastavat tai kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät.

Istutus
Istutus on nopein tapa saada uusi metsäsukupolvi kasvamaan uudistushakkuun jälkeen. Istutusta varten tehdään oikeanlainen maanmuokkaus, jolloin istutus on helppoa ja taimilla on hyvä mahdollisuus kehittyä elinvoimaiseksi metsäksi.

Kylvö
Metsän uudistaminen kylvämällä on nopea ja kustannustehokas metsänuudistustapa. Onnistuneeseen kylvön edellytyksenä on siihen sopiva kasvupaikka ja oikein tehty maanmuokkaus. Kylvö onnistuu koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä tai käsityönä maanmuokkauksen jälkeen.

Ojien kunnostamisella tarkoitetaan vanhojen ojien perkaamista, jolloin ojaverkoston kuivatusteho paranee veden pinnan laskiessa. Kunnostusojitus tehdään yleensä 20–40 vuoden välein, kun ojat ovat kasvaneet umpeen tai tukkeutuneet.

Ojien kunnostuksen kanssa samaan aikaa yleensä tehdään harvennukset, taimikonhoidot, hoidetaan piennartiet kuntoon ja tehdään mahdollisesti lannoitus. Näin metsä saadaan hyvään kasvukuntoon.

Ojien kunnostuksessa on otettava huomioon vesiensuojelu. Kunnostus on suunniteltava huolellisesti, vältetään turhaa kunnostamista ja huolehditaan vesiensuojelumenetelmistä, jotta vesistön kiintoaines- ja ravinnekuormitus olisi mahdollisimman vähäistä.

Ojien kunnostuksesta on tehtävä ojitusilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle ennen kunnostuksen aloittamista.

Suon ennallistamisen tarkoitus on saada ojitettu suo palautettua siihen luonnontilaisen kaltaiseen tilaan kuin se oli enne ojitusta. Ennallistaminen edistää monimuotoisuutta, voi parantaa vesiensuojelua, säilyttää turpeen hiilivarastoa, parantaa esimerkiksi metsäkanalintujen elinoloja ja edistää virkistyskäyttöä.

Suon voi jättää ennallistumaan itsekseen, eteenkin jos alue on vähäpuustoista ja ojat ovat tukkeutuneet. Kitu- ja joutomailla ennallistumista voidaan edistää poistamalla puustoa, sillä niillä ei ole uudistamisvelvoitetta. Voimakkaammin ojitetuilla alueilla on hyvä tukkia ojia, esimerkiksi jos luontaisesti suolle kuuluvat vedet on johdettu suolta pois.

Kaikessa metsänhoidossa on hyvä ottaa huomioon metsämaiseman hoidon merkitys. Metsänkäsittelyllä on vaikutusta kaukomaisemaan ja mahdollisesti lähimaisemaan. Metsäkuvioista syntyy yhtenäinen metsämaisema, joka luo maisemallisen kokonaisuuden.

Maisemanhoidon merkitys riippuu kohteen sijainnista. Taajamissa ja kaava-alueilla on usein omat säännöksensä maisemanhoidosta. Muualla maisemanhoito on sitä tärkeämpää, mitä enemmän alueella on käyttöä, näkyvyyttä ja kiinnostavuutta.

Metsänhoidon ja luonnonhoidon avulla on mahdollista luoda talousmetsästä hyvä riistametsä, jossa eläimillä on suojaa, soidin- ja pesäpaikkoja. Riistametsän ylläpito onnistuu samalla kun edistetään kannattavaa metsänhoitoa. Metsänomistaja voi ottaa huomioon riistametsänhoidon kaikissa metsien käytön suunnitelmissa.

Ilmastokestävällä metsänhoidolla autetaan metsää sopeutumaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sekä hillitään ilmastonmuutosta. Siinä huolehditaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti puuston hyvästä kasvukunnosta ja elinvoimaisuudesta. Hyvin hoidettu metsä on elinvoimaista ja tervettä, se toimii tehokkaana hiilinieluna ja sillä on parempi mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin tuhoriskeihin ja sääolosuhteiden muutoksiin.

Tärkeä osa ilmastokestävää metsänhoitoa on uuden metsän saaminen nopeaan ja hyvään kasvuun. On valittava oikeat maanmuokkausmenetelmät sekä valittava hyvälaatuista siementä tai taimia uudistamiseen. Taimikosta tulee pitää hyvää huolta, jotta voidaan taata elinvoimainen ja hyvin kasvava puusto. Osana ilmastokestävää metsänhoitoa ovat myös hyvin hoidetut ja kunnossa olevat metsätiet.