Metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus

Metsätaloudesta saadun tulon verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin. Metsänomistajan on tehtävä metsäveroilmoitus edellisen vuoden tuloista ja menoista helmikuun viimeiseen päivään mennessä. Metsätalouden harjoittajalla on muistiinpanovelvollisuus. Kuittien säilyttäminen on siis tärkeää. Verottaja saa tiedot puunmyyntituloista sekä puunostajien vuosi-ilmoituksista että metsänomistajien veroilmoituksista. Metsätalouteen liittyvien menojen ilmoittaminen on sen sijaan metsänomistajan oman huolellisuuden varassa.

Menot tulee ilmoittaa vuosittain, vaikkei tuloja olisikaan. Ne otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista. Jos muita pääomatuloja ei ole, huomioidaan vähennykset ansio- tai eläketuloista alijäämähyvityksenä. Vähennykset eivät siis mene hukkaan.

Veroilmoituksen tekeminen ei ole helppoa. Ota yhteyttä jos haluat apua!

Tila-arvio

Tila-arvio on asiakirja, joka kertoo omaisuutesi arvon. Sitä tarvitaan esimerkiksi kiinteistön myyntiä, sukupolven vaihdosta, perunkirjoitusta tai omaisuuden jakoa varten. Tila-arvio perustuu maastossa tehtyihin puuston mittauksiin. Siinä otetaan huomioon tilan sijainti, maapohja, taimikot, puuston määrä puutavaralajeittain ja hakkuumahdollisuudet. Tila-arvio laaditaan summa-arvomenetelmällä.

Metsäsuunnitelma

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja omistamistaan metsäkiinteistöistä. Se kuvaa metsäsi nykytilaa ja tulevaa kehitystä. Metsäsuunnitelma laaditaan metsänomistajan omien tavoitteiden mukaisesti 10 vuodeksi kerrallaan. Jokaiselta metsäkuviolta määritetään maastossa maapohja- ja puustotiedot sekä metsänhoito- ja hakkuuehdotukset. Näiden tietojen pohjalta metsänomistajan on helpompi hoitaa omaa metsäomaisuuttaan.

Metsäsuunnitelmassa otetaan huomioon metsänomistajan omat toiveet ja tavoitteet – ovatpa ne sitten tasaiset myyntitulot, puustopääoman kasvattaminen tai luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Metsäsuunnitelma tehdään voimassa olevien Hyvän metsänhoitosuositusten mukaisesti.

Metsäsuunnitelmakansio sisältää:

  • Yhteenveto metsien nykytilasta
  • Puustotiedot ja ennuste puuston kehityksestä
  • Hakkuumahdollisuudet ja arvio puunmyyntituloista
  • Metsänhoitotyöt ja kustannusarvio
  • Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet
  • Yleiskartta, kuviokartta ja teemakartat hakkuista ja metsänhoitotöistä

Puukaupan avustaminen – Onnistunut puukauppa ei ole sattuma

Metsä tarvitsee hoitotoimenpiteiden lisäksi oikea-aikaiset hakkuut. Selvitämme metsänomistajan tavoitteiden ja metsän kasvun kannalta sopivat hakkuukohteet. Puukaupan avustaminen sisältää puunmyyntisuunnitelman, hakattavan alueen rajauksen eli leimikon tekemisen ja puukaupan hoitamisen kilpailutuksesta valvontaan.

Taimikonhoito

Taimikonhoito – Raivattu taimikko kasvaa nopeammin

Pieni taimikko tarvitsee alussa hoitoa kehittyäkseen tuottavaksi metsäksi. Taimikon varhaishoito tehdään noin metrin pituiseen taimikkoon. Siinä raivataan kasvatettavaa puulajia haittaava vesakko. Yleensä poistettavat taimet ovat vesasyntyisiä lehtipuita. Istutettuja mäntyjä tai kuusia ei tässä vaiheessa tarvitse vielä harventaa.

Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun taimikon pituus on 3 – 8 metriä. Taimikonhoidon ajankohta riippuu puulajista, kasvupaikasta ja taimikon tiheydestä. Taimikonhoidossa taimikosta poistetaan huonolaatuiset ja liian tiheässä kasvavat taimet sekä varjostava lehtipuusto. Taimikon tiheys raivauksen jälkeen perustuu Hyvän metsänhoidon suosituksiin.

Taimikonhoito on kannattavan ensiharvennuksen edellytys. Liian tiheässä taimikossa puiden kasvu hidastuu ja tulevien hakkuutulojen määrä vähenee. Oikea-aikainen taimikonhoito pienentää metsänhoidon kokonaiskustannuksia.

Metsänuudistaminen

Metsänuudistaminen on metsänomistajalle lakisääteinen velvollisuus päätehakkuun jälkeen.

Metsänuudistamisen vaiheet ovat:
1. Uudistusalan raivaus
2. Maanmuokkaus
3. Siementen kylvö tai taimien istutus

Metsänuudistamisessa tehdään päätöksiä vuosikymmeniksi eteenpäin. Oikean uudistamisketjun valinta on tärkeää. Maanmuokkauksella luodaan edellytykset siementen tai taimien hyvälle kasvuun lähdölle. Metsänviljelyssä käytetään taimitarhalla kasvatettuja, oikeaa alkuperää olevia taimia. Taimet istutetaan touko-kesäkuun aikana.

Mikäli uudistusalue voidaan kylvää, saadaan jalostetuilla siemenviljelyssiemenillä tuottavimmat taimikot. Siementen kylvöaika on toukokuussa.
Pyydä tarjous metsänuudistamispaketista.

Kunnostusojitus

Kunnostusojituksen tarkoituksena on saada suometsän vesitalous kuntoon ja puuston kasvu paranemaan. Kunnostusojituksen yhteydessä ojitettava alue hoidetaan hyvään kasvukuntoon. Ojituksen lisäksi tehdään uudet piennartiet, taimikonhoidot, harvennukset ja mahdolliset terveyslannoitukset. Kunnostusojitus tehdään yleensä 20 – 40 vuoden välein, kun ojat ovat kasvaneet umpeen tai tukkeutuneet, suokasvillisuus lisääntynyt ja puiden kasvu alkanut taantumaan.

Kunnostusojitushanke aloitetaan suunnittelemalla ojitettavan alueen hakkuut, uudet piennartiet, kaivettavat ojat ja mahdolliset täydennysojat sekä vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat ja lietekuopat.

Piennartiet ovat talvella rekalla ajettavia teitä, joiden varteen hakkuussa kertyvä puu ajetaan pinoihin. Piennartiet kannattaa tehdä ennen alueen varsinaisten harvennus- ja ojalinjahakkuiden aloittamista. Silloin uusia teitä voidaan hyödyntää heti. Hakkuiden toteuttaminen helpottuu, kuljetusmatkat lyhenevät ja korjuunkustannus pienenee. Näin kasvaa myös metsänomistajan saama puukauppatulo.

Ojat kaivetaan sulan maan aikaan. Kaivu aloitetaan vesiensuojelurakenteista, jolloin kiintoainesten ja ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin on mahdollisimman vähäistä. Kunnostusojitukseen on saatavissa valtion maksamaa kemera-tukea, joka kattaa osan kustannuksista. Tukien täysimääräinen hyödyntäminen kuuluu kunnostusojituksen suunnitteluun.